KAIJA DIEHL
Haikara rännikadulla

”Eteisen naulakossa riippui erilaisia turkkeja,
viittoja, muffeja ja hattuja.
Äiti istui yhtenään ompelukoneen tai pöydän ääressä nahkapalat ja
silmäneula kädessä. Rouvat tulivat, pyörähtelivät peilin edessä ja menivät.
Keittiö oli turkisompelimo, ja joka puolella oli karvoja, jotka yrittivät
laskeutua lautasen reunalle, kun söin aamiaista. Opin pian, että lautaseen ja
kuppiin piti aina puhaltaa ennen syöntiä.”

Saksassa asuva Kaija Diehl, 60, palaa muistoissaan lapsuutensa Kuopioon ja vie lukijan mukanaan pienyrittäjäperheen arkeen ja juhlaan 40- ja 50-lukujen taitteessa. Elämää ovat niin työläät pyykkipäivät kuin leppoisat veneretket omalla Paatilla, varkaitten vierailu isän verstaalla, ensimmäisen appelsiinin maku kielen päällä, nonstop-elokuvat, haave kaunoluistimista ja tyttölyseoon menosta. Pikku morsiustyttö pääsee myös lentämään vesitasolla Kallaveden yllä ja rengasmatkalle tutustumaan pääkaupungin ihmeisiin. Lapsuuden huolettomaan aikaan kuuluvat myös varjoisat päivät, jolloin aurinko ei lämmitä ja kukatkin lakkaavat nauramasta.